Uutta ilmettä

Vihdoin alkaa olemaan pinnat valmiit ja voin näyttää teille mitä oon saanut aikaiseksi. Jäätävä homma on ollut ennen kun ollaan päästy tähän pisteeseen. Kaikki alkoi siitä kun revin vanhat tapetit irti seinistä ja styroksit katosta ja alta paljastui tummaa lautaa. Aluksihan tilaan ei pitänyt tehdä muuta kuin siivota kunnolla ja hommata ehkä maksimissaan uusi verhotanko. Noh... asiakas alkoi innostumaan huoneen laitosta kesäkuntoon oikein tosissaan ja siten sainkin tästä projektista itselleni työssäoppimispaikan. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman vähän rahaa, mutta nälkä kasvaa syödessä ja tilaan meni suunniteltua enemmän rahaa, mutta kuitenkin pysyttiin kohtuullisissa summissa. Kaikessa säästettiin missä vain pystyi ja käytettiin paljon jo olemassa olevia huonekaluja,maaleja jne. 

Ennen

Nyt kun aloin katselemaan ennen-kuvia ymmärsin paljonko oikeasti olen saanut lopulta aikaiseksi ja kuinka suuren muutoksen tila on kokenut. Tila oli aluksi niin ankea, pimeä ja kaikkea muuta kuin kodikas. Kun tilaan astui ei ensimmäinen fiilis ollut huonemainen ja ilmassa leijui vanhan talon hajut. Ei siis ensimmäisenä olisi tullut mieleeni viettää yötäni tässä tilassa. Jälkeen-kuva kertookin kuinka näille fiiliksille kävi. 

Jälkeen

Kyllähän tää kuva saa hymyn huulille. Vaikka välillä on meinannut usko loppua että tää ei valmistu ikinä niin nyt voin ylpeenä sanoa että mä tein sen. Sain suunniteltua mun ensimmäisen kunnon projektin alusta loppuun ja oon siihen tosi tyytyväinen. Vaikka moni asia muuttui matkalla ja tuntui että tein miljoona eri suunnitelmaa, mutta jotakin kautta päästiin maaliin ja saatiin asukkaiden näköinen tila. Asiakas tokaisikin ihailtuaan hetken tilaa: "Sä taidat olla oikealla alalla". Ehkä tirautin pari onnen kyyneltä, koska tuntuhan se pirun hyvältä, että asiakas ihastuu tilaan ja on tyytyväinen. Annoin itestäni kaikkeni ja viel enemmänki ja positiivinen palaute onkin parasta palkkaa. 

Tila on vielä hieman kesken, mutta huonekalut ovat löytäneet paikoilleen ja enää pientä stailaamista ja pari tyynynpäällistä ja kesähuone on täysin valmis. Suurin urakka on kuitenkin takana ja voi hieman jo huokaista. 

Ennen

Jälkeen

Ennen

Jälkeen

Mietin pitkään seinien kohtaloa. Levyttääkö ne vai maalatakko. En kuitenkaan halunnut peittää hyvässä kunnossa olevia vanhoja lautoja, mutta tila vaati freesausta. Mietin aluksi puuöljyä, joka oltaisiin sävytetty, mutta sitten kuulin Uulan kuultomaaleista ja kävinkin Uulan tehtaalla katsomassa eri sävyvaihtoehtoja ja löysin mieluisan ja valinta meni täysin nappiin. Seinien maalaus muutti koko tilan ilmettä paaaljon raikkaammaksi, mutta ei peittänyt kauniita vanhoja lautoja. Maalasin seinät Uulan kuultomaalilla sävyllä Halla. Maalaamisen kanssa piti olla hyvin tarkkana. Jos maalia meni vähänkin aiemmin maalatun maalikerroksen päälle oli sävyero todella helposti havaittavissa. Maalaamisen aikana piti siis olla todella tarkkana ja maalaus pitikin aloittaa aina lauta kerrallaan mahdollisten sävyerojen vuoksi. Maalia kannattaa siis sekoittaa aina erilliseen astiaan sen verran kuin uskoo tarvitsevansa tiettyyn alueeseen. Kuultomaali oli paljon riittoisampaa kuin normaalit maalit ja kuultomaalin sutiminen seinään vei normaalia maalausta kauemmin aikaa, koska levitys vaati enemmän työtä. Saipahan kunnon käsitreenin :D

Kuten saatatte huomata huone on saanut täysin uuden ilmeen ja nyt siellä varmasti tullaan viihtymään. Ei enää tunkkaista fiilistä, hiiriä, purua tai vanhan talon hajua. Nyt tilaa voi oikeasti kutsua kesähuoneeksi. Mutta jos vielä hetken maltatte ni näette täysin valmiin lopputuloksen ;)

Fiilikset katossa

Olin ajatellut että projektini etenee ihanasti ilman suurempia yllätyksiä. Olin suunnitellut useita tunteja vanerista tehtyä kattoa, jonka maalaisin vihreäksi. En ole missään nähnyt vihreää kattoa vaikka kuinka yritin ideakuvaa metsästää. Vihreä katto olisi ollut jotakin uutta ja kivan erilaista ja fiilikset oli otsikon mukaisesti katossa. Noh... Asiakas olikin aluksi innoissaan ideasta ja keskustelin jo rakennusmiehen kanssa toteutuksesta ja siitä onko ideani mahdollisuus edes toteuttaa. Sain vihreää valoa kunnes.... asiakas laittaa viestiä, että hänellä olisi tiedossa vanha lato josta saisi vanhaa lautaa. Ensimmäisenä ajattelin että eikai :D Ajatus laudoista jäi leijumaan ilmaan ja ajattelin että se unohtuisi niin pian kun ajatus ilmaantuikin. Kävin asiakkaan luona ja hän ilmoittikin miettineensä lautakattoa ja kyseli mitä mieltä tästä olisin. Enhän minä tietenkään voinut torjua ideaa vaan hommanani oli mallintaa tilaan uusi katto ja miettiä millaisen katon laudoista saisi. Ensimmäinen ajatus oli, että tilaan tulee liikaa kaikkea vanhaa ja fiilis tilassa on hyvin rauhaton. Sulattelin ajatusta päässäni hetken aikaa ja katselin Pinterestistä ideakuvia ja aloin lämpiämään ajatukselle. 

Kuvassa katto minkä alunperin suunnittelin tilaan

Kävin asiakkaan kanssa katsomassa latoa josta laudat saisi, ja innostuin. Ladon kaikki seinät olivat eri värisiä joten sain valita otammeko vihreään,ruskeaan vai harmaaseen taittavia lautoja. Ladon nähtyäni oli päätös selvä ,teemme laudasta katon. Päädyin valitsemaan hieman ruskeaan taittavia lautoja, jotta ne toisivat hieman lämpöä tilaan eikä huoneessa olisi niin kylmä latofiilis. Laudat olivat hyvin vanhoja eivätkä ne olisi sopineet mihinkään kunnon rakenteelliseen tehtävään, mutta tapauksessani ne tulisivat vain koristeeksi.

Kun näin laudat tajusin ettei kattoa pysty tekemään ilman että laudat katkotaan ja tehdään osista, koska niiden pituus ei riittäisi. Sain ajatuksen tukipalkeista joilla ei kuitenkaan olisi muuta virkaa kuin tuoda ilmettä tilaan. Eikun mallintamaan! Ensin ajattelin kolmea palkkia mutta hieman pienemmässä koossa, mutta sitten asiakkaan ja rakennusmiehen kanssa pohtiessa päädyimme kahteen 10cmx10cm palkkiin. Asiakkaalla onkin jo keittiössään tällaisia tukipalkkeja ja siitä se ajatus sitten lähtikin. Ensimmäinen ajatus oli kuitenkin että ne ovat liian isot tilaan, mutta jos kerran haluamme että ne näyttävät rakenteellisilta täytyy niillä olla kokoakin. Voihan ne sitten vaihtaa pienempiin jos ne näyttävät liian raskailta. Kun näin palkit katossa ihastuin niiden massiivisuuteen.Palkit ovat aika överit tilaan, mutta ne jotenkin sopivat sinne. Palkit saivat siis jäädä. 

Palkit on maalattu samalla maalilla kuin seinätkin. Kuvassa seinät vielä maalaamatta.

Mitäs kun suunnittelen tilaan jonka huonekorkeus on vain 2m uutta kattoa, joka madaltaa tilaa vielä lisää. Olen taistellu tämän ajatuksen kanssa aika paljon. Olen keskustellut asiakkaan kanssa tästä ja päädyimme siihen että talon asukit ja lapset eivät ole mitään älyttömän pitkiä joten kunhan tilan korkeus on reilu 185cm on se riittävästi, eikä kukaan lyö päätään tukipalkkeihin eikä itse kattoon. Katto on hyvin vahva elementti tilassa ja korostaa vielä lisää matalaa tilaa, mutta tilaa käytetään ainoastaan nukkumiseen joten tuo matala tila kotoisuutta ja lämpöä. Katto ei kuitenkaan ole niin tumma, että tuntuisi sen tippuvan päälle. Ja miten se oli...mitä et voi peittää, korosta! Ehkä tässä tapauksessa vähän hassua korostaa matalaa tilaa, mutta jokainen tyylillään :D 
Kattoon laitettiin ensin tervapaperi nitojalla kiinni, joka estää eristeiden tippumisen katon alkuperäisten lautojen välistä. Tervapaperin jälkeen kiinnitimme jäätävän kokoisilla nauloilla palkit paikoilleen. Koska katto on vanha emme uskaltaneet siihen laittaa paljoa painoa joten päädyimme kiinnittämään palkit seiniin ja tekemään vielä lisätukea seinän toiselta puolelta jotta palkit eivät varmasti pääse putoamaan. Kun kiinnitimme palkit seinään täytyi meidän kehittää ns. kannakkeet palkeille, mutta ne tuovat vain lisää ulkonäköä mikä ei todellakaan haittaa. Palkkien kiinnitys olikin mielenkiintoista hommaa koska tila on joka suunnasta vino ja palkit olivat todella naftit, joten haballe tuli töitä jotta palkit saatiin lyötyä paikalleen ja olivat suunnillee tasaisin välein katossa. 
Kun palkit olivat paikoillaan rakennusmies pääsi sahailemaan laudat oikeaan mittaan ja pian katto olikin valmis. Olin varautunut siihen, että katon kanssa taisteltaisiin useita päiviä, mutta kaksi päivää se vei. Eniten aikaa meni siihen kun seinät olivat vinot ja viimeiset laudan pätkät piti jokainen mitata erikseen, sahata ja naputella paikalleen. Pohdin pitkään millä laudat kiinnitetään kattoon ja mietimme viimeistelynaulainta, mutta laudat olivat niin höttöä etteivät ne pitäisi lautoja katossa. Päädyimme laittamaan ne kipsilevyruuveilla, jotka onneksi hukkuvat lautoihin hyvin tumman värinsä ansiosta eivätkä näy jos ei tarkkaan katsele.

Näette paremmin kuvia valmiista katosta kunhan ehdin vierailemaan taas asiakkaan luona ja kuvailemassa tilaa. Eli siis ennen ja jälkeen kuvia tiedossa ;) Mutta kuvista voitte jo hahmottaa millainen katosta tuli, enkä voisi olla tyytyväisempi. Olen ollut jotenkin todella ressaantunu tästä projektista ja nyt kun nään jotakin valmista tajuan kuin siistiä hommaa minä pääsen tekemään!
Katto on nyt melko hallitseva tilassa, jonka vuoksi olen joutunut muuttamaan lähes täysin suunnitelmaani ja aiemmin tekemäni postaus millaista fiilistä haen tilaan on muuttunut aikalailla. Mutta sellaisia ne projektit on. Ainakin olen heti törmännyt siihen että mutkia tulee matkaan ja sitten vain suunnittelemaan uusiksi. Tärkeintä minulle on kuitenkin se että asiakas on tyytyväinen tekemääni työhön ja odottaa innolla että saan loputkin osat projektista tehtyä. Tavoitteenani on saada tämän kuun lopussa tila valmiiksi. Katsotaan kuinka käy :P 

Kalloa sisustukseen

Olen pienestä pitäen tykännyt piirtää ja lempiaineeni koulussa olikin kuvis, mutta ajan kuluessa piirtäminen jäi enkä muista tarttuneeni lyijykynään piirtomielessä pariin vuoteen lukion jälkeen. Kun kuulin päässeeni kouluni pääsykokeisiin tajusin, että ehkä on aika herätellä vanhoja taitoja ja katsoa mitä vielä osaa. Noh...sillä tiellä ollaan edelleen ja vihkot täyttyvät piirustuksista ja huomaan pystyväni keskittymään paremmin tunneilla jos saan samaan aikaan piirrellä jotakin. Nyt onkin ollut kivaa kun on päässyt koulun myötä taas testailemaan mihin oikein pystyy. 

Olen katsellut sisustuskuvista kun ihmisillä on seinillään eläinten pääkallo kuvia. Innostuin itsekkin tästä. Minulla on ollut projektina kehittää jotakin uutta tv.n yläpuolella olevaan kehykseen, mutta se aina jäänyt hoitamatta. Välillä olen kuitenkin vilkuillut nettisivuilta olisiko heillä tarjota haluamaani julistetta, mutta mistään ei löytynyt oikeanlaista joten ajatus jäi taka-alalle taas hetkeksi. Kaverini heitti kuitenkin villin idean että miksi en tekisi tällaista kuvaa itse. Säästäisin rahaa ja saisin varmasti sellaisen kun olen halunnutkin. Ongelmana oli kuitenkin se etten uskonut osaavani väkertää tällaista kuvaa tai varsinkaan että jaksaisin katsella sitä kauaa seinälläni. Yksi päivä kuitenkin löysin kauppareissullani 50x70cm kokoisen pahvin ja päätin yrittää kaverini ideaa. Pahvi ei ole niin iso kuin kehykseni, mutta väkersin kuvaan mustasta pahvista taustan ja kuvista näettekin lopputuloksen. 

Ensimmäisenä lähdin siitä liikkeelle, että etsin netistä kuvaa mistä voisi ottaa hieman mallia ja tein sen mukaan ääriviivat. Ääriviivojen jälkeen on helppo lähteä tekemään yksityiskohtia. Käytin piirrustukseen Derwentin lyijykyniä.

Kuvasta tuli yllättävän kiva. Musta tausta vielä viimeistelee työn. Aikaa minulla tähän meni n. 4h ja rahaa 4 euroa. Eipähän kellään ole samallaista ;) Toivon etten kyllästy tähän heti ja ole etsimässä siihen taas uutta kuvaa.... Mutta mitä tästä opin; ei kannata lytätä omaa hyvää idistä jos kaupoista ei löydy oikeanlaista vaan yrittää toteuttaa se itse jos vain vähänkin uskoo pystyvänsä siihen.